Elämä on tässä ja nyt, vai onko?

Täydelliset sanat, täydellinen rakkauden tunnunstus. Sen jälkeen sinusta ei juuri kuulu, katoat taas jäiseen kuoreesi ja juokset piiloon minulta. Minä kun haluaisin ennemmin kokea rakkauttasi ja viettää paljon aikaa kanssasi. Haluaisin tuntea itseni tärkeäksi ja kuulua elämääsi. En jaksa uskoa että tästä olisi loppelämän rakkaustarinaksi, tuntuu että se täydellinen suhde kesti aikansa ja sitten energiasi loppui.

Teiniaikainen on/off suhteilu ei enää riitä pesänrakennus viettiselle tytölle joka toivoo tasapainoista loppu elämää. Haluaisin ihmisen vierelleni joka ei luule ansaitsevan minua tai minä häntä, koska silloin näkisimme vaivaa toistemme eteen. Liian usein toinen on toiselle itsestään selvyys ja intohimo katoaa.

Minä haluaisin tuntea perhosia mahassa, en tuskastella sitä mitä teet kesän. Minä haluaisin tietää sinun tunteesi, aikeesi ja halusi. Haluaisin tehdä sinut onnelliseksi ja ostaa sinulle pieniä yllatyksiä jottei arki tuntuisi tylsältä. Haluaisin elää joka päivä kuin viimeisen, koska koskaan ei voi tietää koska elämä päättyy. En halua tuhlata elämääni miettimällä, onko tämä elämisen arvoista aikaa.