Mun ihanat kummitukset on eilen ja tänään vallannut mun kotia. On ihanaa kun tänne on tullut eloa, mutta kyllä joskus toivoisi mute-nappia noiden lapsien suuhun, niin kova ääni niistä lähtee! Varsinkin kun niitä ne 4-5 on täällä kerrallaan. Lisäksi kylässä on kolme whippettiä, pissaileva chihupentu ja kaksi kiinanharjakoiraa näiden meidän kahden villakoiran ja kahden chihun kera. Menoa ja melskettä siis riittää.
Kipeenä ollut kummitäti onkin hieman väsynyt, mutta positiivisella tavalla. Äsken käväsinkin mun viikottaisella tapaamisella oma hoitajan luona, keskustelu hetki olikin tosi raskas miettien traumojani sekä sitä miksi olen sairastunut syömishäiriöön. Mietimme että mitkäköhän tunteet tai ketä vahingoitan syömättömyydelläni. Häpeä ja oman kehonkuvan väärin ymmärtäminen nousikin puheenaiheiksi. Mutta kyllä nyt tarvitsee taas pitkään miettiä asioita mistä puhuttiin. Asioiden ytimeen päästiin ja aika rankkaa tekstiä tuli, nyt ahdistaakin hirmuisesti. Mutta ehkä tämä pikkuhiljaa tästä alkaa aukeamaan ja ahdistus katoamaan.
Noh enpäs nyt avaudu enempiä. Ajattelin muuten kertoa teille yhden vinkin, millä ahdistusta pystyy hallitsemaan. Tai ei se vinkki ole vaan harjoite :)
Päivän piristykseksi Vapun eli pissijächihun kuva joka pissasi ja kakkasikin mun sänkyyn viime yönä kun halusin sen mun viereen nukkumaan :) Hups.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Kommentteja valvotaan, joten se näkyy kaikille tarkastettuani sen. Kirjoitathan asiallisen kommentin, niin se pääsee näkyville!