tiistai 19. kesäkuuta 2012

Diagnoosi?

Tänään taas juoksin lääkäreissä. Ensin verikokeissa, sitten aluepolilla juttelemassa. Tunnerikas keskusteluhetki sisälsi minun vihani, suuttumiseni ja tunteideni käsittelyä. Myös psykoterapeuttina työskentelevä hoitajani huomasi vastaanotolle tulleen uhmaikäisen 4 vuotiaan tytön joka oli käyttäytynyt viikonloppuna lapsenomaisesti ja yrittänyt itsemurhaa koska ei enää osannut käsitellä tunteitaan. Hän huomasi kaiken patoutuneen vihan jota minä en ole koskaan päästänyt ulos.

Hoitajani kertoi minulle että hän näkee tällä kertaa, kolmannella tapaamisellamme aivan eri käytöstä minussa ja pienen tytön olevan läsnä. Hän kertoi muutamalla sanalla dissosisaatiohäiriöstä ja hän kertoi epäilevänsä minun sairastavan sitä. Ymmärtääkseni minä en siis osaa aikuisen tasoalla käsitellä tunteitani ja minä en niin sanotusti sairastakkaan syömishäiriötä vaan se on minun tapani käydä unteita läpi? Olen aina tiennyt olevani tunnesyöjä, mutta että se olisikin minun keinoni käydä vihaa ja traumojani läpi?

Lähdin vihaa puhkuen, korvat sauhuten kotiin poliklinikalta ja jouduin käymään sekalaisen tunnemelskan läpi ennenkuin sain tämän tekstin sanoiksi. Loppujen lopuksi alan pikkuhiljaa ymmärtämään tilannettani ja ymmärtämään taas itseäni paremmin, koska monet dissosiaatiohäiriön oireet täsmäävät kyllä minuun. Nyt kaipaisin vaan hirmuisesti lisää tietoa asiasta! Onko kellään kokemuksia tai tietoa asiasta jonka haluaisi jakaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kommentteja valvotaan, joten se näkyy kaikille tarkastettuani sen. Kirjoitathan asiallisen kommentin, niin se pääsee näkyville!