Pipipää.

Aloin tänään ajattelemaan ettää oonkohan mä oikeella osastolla. :D Oon ollu kokopäivän ihan ylikierroksilla ja vaan höpissy kaikkea outoa. Kysyinkin jo hoitajilta et pitäisköhän mun kerrosta vaihtaa vähän ylemmäks kun sekoon kohta. Mut kyl ne vannoi että oikeassa paikassa oon. Se on outoa että miten tuolla sairaalassa on nykyään niin helppo syödä, mut kotona kaikki on jotenkin niin tuskasta, vaikka siellä on mun ihanat vanhemmat tukena.

Huomenna on meidän perheen perhekokous sairaalassa, johon mun molemmat vanhemmat tulee. Jos vaikka siellä tajuais että mikä fiblu siinä kotona syömisessä on. Mut ei sekään oo paha että syö kotona vaan se kotiruoka. vaikka sairaalassakin tulee syötyä ihan tavallista ruokaa? Ja voin mä kotona napostella kaikkea ja syödä aamu- ja iltapalaa ihan hyvin.. 

No, mietittävää riittää.. Taitaa ihmisillä alkaa loppumaan loma kun bussi kotia kohti on ihan tukossa.. Mites teillä onkos loma edessä, menossa vai takana? Ainakaan suomen kesä ei oo kovin positiivisessa merkityksessä vielä näyttäytynyt. buu!

Mä tajusin että oon ollut sairaslomalla jo 8 kuukautta! Ihan hirveen pitkä aika!

No vielä kuitenkin toivoisin että mulle annetaan paranemiseenkin aikaa. Oon miettinyt että se on kuitenkin tosi rankkaa opetella syömään ja lepäämään oikein ja sit vielä jos lääkkeitä aletaan vähentämään niin se on vaikeeta. Siihen kun länttäis työn ja/tai koulun lisäksi niin se tuntuu mahdottomalta parantua.. No en stressaa siitä vielä enempää :)

Onkos syntynyt ajatuksia mitä pipipäältä haluutte tietää? Ainiin, yhdessä kommentissa kysyttin kuinka pitkä mä oon, niin oon 160(2) senttiä lyhyt. Kengät jalassa tosin 175 ;) haha.