Syömishäiriöni osa 3.

Laihduin todella pieneksi tuolloin, mutta kuitenkin olin alipainon yläpäässä. Sain paljon mieltyviä katseita ja tytöt kehui kuinka treenatulta näytin. Siitä tuli todella hyvä olo ja yritin pitää painoni tuossa. Sain paljon huomiota myös miehiltä ja nautin siitä paljon. Tuolloin kuitenkin ravasin työterveyslääkärissä, erilaisten vaivojen vuoksi ja hän yritti minut saada syömään masennuslääkkeitä. En suostunut kuin terapiaan. Kävin siellä muutaman kerran juttelemassa syömishäiriöistäni, mutta terapeutti neuvoi minua vain syömään. Lopetin siellä käynnin. Keväällä tapasin sattumalta yläasteen koulukaverini ja aloimme seurustelemaan, kuitenkin tajusin että sydämeni oli vielä rikki jonka takia en pystynyt vakiintumaan vaikka välitin hänestä todella paljon. En kuitenkaan osannut enää rakastaa.

Erosimme ja minä halusin juhlia, kuitenkin päädyimme aina yhteen takaisin. Hän kesti tuolloin paljon ja luulin että kaikki oli meidän välillämme hyvin, koska olimme yhdessä sopineet että eroamme. Hän ei näyttänyt minulle että häntä sattui. Joulukuuhun 2010 mennessä olin lihonut 16 kiloa ja osasin taas rakastaa. Palasin ihmisen kanssa yhteen, joka on maailman kiltein ja ihanin mies jonka koskaan olen tavannutkaan, olin hölmö kun päästin hänestä irti puoli vuotta aiemmin.

Elin unelmaani ja muutin hänen kanssa yhteen, vuokrasin oman kotini ja aloin tekemään pesää. Olin kuitenkin todella kiireinen kokoajan ja tein paljon töitä. Nautimme siitä ajasta mitä viikossa näimme iltaisin ja öisin. Koin vääryyttä kahdessa työpaikassani ja irtisanoin itseni niistä. En osannut käsitellä menneitä traumojani enkä muitakaan tunteita, enkä antanut itselleni aikaakaan niiden miettimiseen. Minulla oli täydellinen parisuhde ja ajoin itseni työnteolla burn outin partaalle. Minulla kun oli eräänä päivänä 2 tuntia vapaata aikaa ja aloin käsittelemään tunteitani. Osasin vain itkeä.

Joulukuussa 2011 sairastuin vakavaan masennukseen ja tammikuussa 2012 lopetin syömisen kokonaan, sairastuin laihuushäiriöön. Parisuhteeni ei kestänyt sairastumistani ja muutin takaisin vanhempieni luokse. Jolloin kuulin kuinka häntä oli sattunutkaan kun olin halunnut erota. Minä järkytyin. Siitä asti olen taistellut nykytilanteeni kanssa ja yrittänyt lopettaa tämän ikuisen kierteeni. Laihdun ja lihon. laihdun ja lihon. En enää halua lihoa. Haluan lopettaa ruokailemisen ajattelun, haluan kävellä rauhassa ruokakaupassa, ilman paniikkikohtausta ja nauttia elämästäni. Haluan olla tasapainoinen että joku ihminen voisi joskus kestää minua terveenä ja iloisena.

Haluan löytää ihmisen joka haluaa olla minun kanssani jokaisena elämän hetkenä, tämä kun ei varmastikaan ole suurin vastoinkäyminen mitä parisuhteessa voi tapahtua. Haluan ihmisen joka luottaa tulevaisuuteemme, minä en aio mennä kuin kerran elämässä naimisiin.

weheartit