Minua pelottaa.

Istun kotimatkalla bussissa ja itken. Tänään oli rankka päivä. Ei vain omat pärjäämisen paineet vaan yritin enemmän sen takia koska muiden paineet tuntui niskassa.  Epäonnistuin. Minä vihaan epäonnistua.

Menin sairaalaan tänään ennen kello 8, minut punnittiin. Olin laihtunut viikonloppuna muutaman kilon, minua niin jännitti mennä sairaalaan etten pystynyt syömään moneen päivään. Tänä aamunakin mahani oli hirveän kipeä ja kuumeilen.

Klo 8.00 aloitimme yhdessä aamupalan. Aamupalaksi minulle oli lautasellinen neljänviljan vesipuuroa, yksi leipä, tietty määrä levitettä sekä kasviksia ja kinkku. Lasi maitoa sekä lasi appelsiinituoremehua. En pystynyt syömään puuroa, pahoitin toisen osaston tytön mielen ja minulle tuli hirmuiset morkkikset kun satutin toista syömättömyydelläni. Tämän jälkeen purimme ryhmämme kanssa viikonlopun kuulumiset ryhnätilassa. Oli ihanaa että kaikki puhui todella toden tuntuisesti, eikä kaunistellut pärjäämistään kotona.

Klo 10.00 oli shottien aika, he kenellä on painonnousu tavoitteita saivat shotin, muut saivat vapaaehtoisesti juoda kahvia/teetä sekä keksejä, jätin väliin.Tämän jälkeen meillä oli ruoan valmistus kokous, jossa päätimme mitä ruokaa teemme yhdessä. Sieltä kiiruhdimme suoraan alhaalle rentoutukseen. Sain lämpöpakkauksen ja lähdimme mielikuvitusmatkalle metsään.

Klo 12.00 meillä oli lounas, minulle syötäväksi tuli 3 perunaa, 4 kanapullaa, iso kauhallinen kastiketta, kasviksia, salaattia leipä ja annostettu levite + salaatinkastike sekä maitolasi. Jätin puolikkaan perunan sekä kanapullan, paljon kastiketta, salaatin + kastikkeen. Olin nieluani täynnä ruokaa.

Klo 14.15 oli välipala ja söin kinuskituutin.

Tuon jälkeen meillä oli vapaa-aikaa aina klo 17.00 asti jolloin jouduin kauhean annoksen eteen. Porkkanajuusto-sosekeitto, jota ei oltu soseutettu tasaiseksi vaan oli sattumia täynnä. Minun nirsouteni pääsi valloilleen ja tuo keiton koostumus oli pahin mitä olen koskaan syönyt. Inhoan juustoa ja tuo keitto oli jotain sanoinkuvaamatonta. Jotten loukkaisi ketään lusikoin tuota keittoa suuhuni, lusikka lusikan perään. Sen lisäksi oli maitolasi, pannukakku ja mansikka hilloa sekä leipa, annosteltu levite sekä kasviksia. Kaiken muun söin kiltisti mutta tuo keitto ei vain uponnut suuhuni kokonaan.

Klo 18.00 lähdin kotiin ja aloin kirjoittamaan tätä postausta. Nyt klo 20.00 olen kotona tietokoneella ja mietin miten minä selviän huomisesta. Pystynkö kestämään tätä parantuakseni? Miten jaksan syödä huomenna? Minun on pakko jättää iltapala väliin jotta voin syödä taas huomenna. Olen ääriäni myöten täynnä. Minun mahani on kuin 5kk raskaana olleella. Minua oksettaa. Miten minä pärjään tästä yli, tämä tuntuu niin mahdottomalta. :/