Taas mennään..

Syömishäiriö klinikalle siis.. Tänään mulla on ravitsemusterapeutin tapaaminen, hieman ristiriitaisin tunnelmin menossa. Tiedän että syömiset ei ole ollut ihan napissa viimeaikoina. Oli ihan hirveen vaikeeta herätä taas tähän päivään. Piti herätä klo 10, mutta torkkua painoin klo 11 asti.. Nyt sitten kiirehdinkin puolessa tunnissa vaatteet päälle ja aamupalaksi vetäsin leivän ja viilin äkkiä ja lähdin bussiin. Tänään Mari, mun ravitsemusterapeutti analysoikin mun kahden päivän syömiset. Saa nähdä mitäs hänellä on sanottavaa kun ruokailut jää päivässä taas liian vähäiseksi.
Äitini piti lähtiessäni naisten päivää kotona ja meidän kodin oli vallannut kymmenisen naista, jotka puhuivat yllättäen laihduttamisesta ja äiti oli pistänyt mun 2000kcal päivän ruokalistan kiertämään, minkä äiti sai perhetapaamisessamme. Naiset olikin ihmeissään miten muka tuollaisella ruokamäärällä pysyisi paino normaalissa. Kuvat päivän ruoista ja aikatauluttamisesta annettiin vanhemmilleni, jotta he osaisivat tukea syömisiäni kotona.
Viikonloppuna häissäkin yleinen puheenaihe olikin mun syömishäiriö, äiti oli kertonut siitä lähes kaikille mun sukulaisille.. No mikäs siinä, mutta on vain hassua miten sairauteni on yleinen puheenaihe ja inhoan sitä että kaikki ajattelevat otsaani kyltin "sairas". Toki olen itsekin avoin asian kanssa, mutta mielummin kerron siitä itse kuin että joku muu puhuu aiheesta.
Noh, näillä mennään. Tässä eilisen päivän syömiseni.. On se niin vaikeaa pärjätä yksin kahden omatuntoni kanssa, joista toinen on parantumismyönteinen ja toinen on syömishäiriöpiru joka yrittää määräillä tekemisiäni.