Aamulla alkais mun 6 viikkoa kestävä hoitojakso ja kyllä myönnän tarvitsevani sitä! Ekaa kertaa pitkästä aikaa, toivon todella parantuvani. En jaksa enää olla sairaslomalla, haluan alkaa elää. Minulla on myös liian ikävä itseäni, haluan oman persoonanani takaisin! En kestä masennusta, koko vuosi on ollut niin kauhea. Haluan oppia syömään niin että tulen toimeen, syödä taas lettuja ja herkkuja. Olla stressaamatta ruoasta ja selvitä ruokakaupasta ilman ylimääräisiä sydämen lyöntejä.
En ole polttanut enää 3 päivään ja mulla on vähän jännitystä että miten kestän sairaalassa ahdistusta, ilman tupakkaa. Mulla oli syy lopettaa tupakointi, mutta en enää tiedä onko se oikea syy lopettaa. Voin kertoa että tää elämä ei osaa olla yllättämättä, mutta en vielä tiedä miten mun pitäis suhtautua asiaan.. Oon tosi varpaillani ja en oikeen tiiä mitä mun päässä liikkuu taas kerran.
Tänään mä tein aamupalaa klo 21.00 ja tiputin jauhelihat keittiön lavuaariin.. Näin mä xD ratkaisin asian :
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Kommentteja valvotaan, joten se näkyy kaikille tarkastettuani sen. Kirjoitathan asiallisen kommentin, niin se pääsee näkyville!