Kolmas yö valvoen, kun pienistä lapsistani mun on huoli niin kova. Ensimmäinen yö meni levottomasti ajatukset harhaillen, päiväunet tuli otettua ja kaameen painajaisen mä näin.
Toisena yönä nousi pienelle kuume ja tie vei sairaalaan. Unta ei näkynyt kun käsi pienen tassun päällä huolesta ja pelosta unen kauas vei. Kaikki todettiin hyväksi ja näin ruudusta kahdeksan jalkaa, kaksi päätä ja kaksi sydäntä sykkivän vinhaa.
Ennen kolmatta yötä mun painajainen kävi toteen, enneunen siis näin. Niin kahdeksan pientä jalkaa, kaksi pientä päätä ja kaksi sydäntä lakkasi liikkumasta. Päätyi ne mun käsille ja itkin ja itkin kun muuta en voinut. Niin vain mun rakas urheasti teki ja voi kuinka kateellinen mutta ylpeä olenkaan kun toinen pää pystyssä taas jatkaa matkaansa eteenpäin. Äiti kun edelleen murehtii eilisestä ja valvoo toisten vierellä ettei vaan mitään sattua heille enää vois.
Kaksi pientä enkeliä pilvenreunalle matkasi, surua tätä piilota en. Onneksi kuitenkin mun tärkein voi hyvin ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Kommentteja valvotaan, joten se näkyy kaikille tarkastettuani sen. Kirjoitathan asiallisen kommentin, niin se pääsee näkyville!